"Kuinka kauan täytyy ihmisen jaksaa vasten tummaa tulvavettä ponnistaa.
Vaikka kaikkensa voi onnesta maksaa, sitä kuitenkaan omistaa ei saa."
Kaikkihan me tiedämme, että elämässä on sekä ylä-, että alamäkiä.
Mutta kuinka pitkään sitä alamäkeä voi yhden ihmisen kohdalla jatkua.
Uskon siihen, että itse olet oman itsesi herra.
Siihen, että itse voit siihen vaikuttaa, kuinka elämäsi kulkee,
kuinka asioihin suhtaudut, ja miten päin asioita katsot.
Joskus vain eteen tulee asioita,
joista niitä hyviä puolia on aika helvetin vaikea nähdä.
Mitä hyvää on siinä, että perheenjäsen, olkoon se sitten poika- tai tyttöystävä,
isä tai äiti, veli tai sisko, on väkivaltainen?
Tai siinä että alkoholista on tullut sinulle tai jollekulle läheisellesi ongelma?
Huumeriippuvuus?
Hyväksikäyttö?
Kuinka näitä asioita voi katsoa, ja kuinka niistä voi löytää mitään positiivista.
Ehkä sinusta joidenkin vaikeiden asioiden takia kasvaa kenties vahvempi ihminen,
mutta millä hinnalla?
Entäs jos kaikki edellinen sattuu yhden ainoan ihmisen kohdalle.
Vieläpä jos kyseessä on nuori.
Siinäpä vasta lähtokohdat tasapainoiseen elämään,
jota kaikilta nykyisin tässä hyvinvointivaltiossa tunnutaan edellyttävän.
Jos voimasi eivät vain yksinkertaisesti riitä
koulussa tai työssä käyntiin,
olet yhteiskunnan luokittelun mukaan automaattisesti sitä pohjasakkaan,
muiden verorahoillä elävä pummi.
Mutta kaikki hyväosaiset, oletteko päivääkään kulkeneet näiden ihmisten kengissä?
Olisitteko siinä samassa pisteessä, jos olisitte kokeneet ja käyneet läpi kaikki nämä samat asiat,
tai edes yhden niistä?
Itse saan olla onnellinen, että kaikki tuo ei ole omaan niskaani kaatunut,
vaikka osani olen saanut minäkin.
Niinkuin joku viisas on joskus sanonut:
"Älä tuomitse minua, et ole kulkenut päivääkään kengissäni,
nähnyt mitä minä olen nähnyt tai kokenut mitä minä olen kokenut."
Minulta kysyttiin tänään, että mikä minua vaivaa, onko kaikki okei?
Vastasin että ihan tarpeeksi ok.
Sain takaisin naurahduksen ja kommentin:
"Onko hiukset huonosti, vai katkesiko kynsi?"
Sivuutin tämän vain sanomalla.
"Kuulehan, jos minä antaisin tuollaisten asioiden vaikuttaa minun mielialoihini,
en tässä elämässä kovin kauaa jaksaisi.
Jos sinä tietäisit, mitä minulla on mielen päällä, et sinä kovin kauaa kestäisi edes kuunnella."
Näillä mennään tänään. Mietin sitä, miten joidenkin ihmisten kohdalle
sattuu kaikki paha, mitä maa vain päällään kantaa.
Jotkut selviävät helpommalla.
Mietin joidenkin ihmisten naiviutta,
ja toisten ihmisten kykyä käsittää asioita, joita ei toivoisi kenenkään tarvitsevan kohdata.
"I just wanna close my eyes and put my hands on my ears
to stop it from getting in.
I already know the world is bad,
but I'm not sure can I stand knowing it's really worse."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti